Wednesday, September 9, 2015

Neighborhood Nature Preserve

Taalla on viimeaikoina ollut tasaisen lamminta (tai siis kuumaa...) eli +34C. Baltimoressa suljetaan naemma tanaan koulutkin aikaisemmin kuumuuden vuoksi. Tuntuu, ettei sita paljon muuta jaksa tehda kuin olla sisalla ilmastoidussa tilassa tai altaalla. Altaat menivat kiinni Labor Dayna, joten lahdin kavelemaan meidan community associationin yllapitamalle luontoalueelle. Ajattelin, etta siella varjoisassa metsassa voisi olla viileampaa. No ei ollut :D mutta tassa pari kuvaa matkan varrelta. Siella ei muuten ollut ketaan muuta hikoilemassa kuin meikalainen.


Reitin alku oli vahan tylsannakoinen, mutta talta tielta paasi kaantymaan erilaisille poluille.



Valitsin kartan poluista Pool-polun, koska se oli vain mailin mittainen.


Olisiko tama ollut se pool?



Maisemia polun varrelta, juoksupoluksi oli muuten hieman haastavampaa maastoa, ainakin tallaiselle tasapainorajoitteiselle :), mutta reippaaseen kavelyyn se sopi hyvin.



Suurin osa polusta naytti talta.


Muutaman oravan lisaksi polulla oli aivan autiota...


... ja valilla tuli sellainen daytime Blair Witch project fiilis :D



Avarampaa osuutta polusta


Loytyy taalta suburbiastakin jonkin verran metsaa


Polun loppu haamottaa...


...ja talta paallystetylla tielta paasi sitten ajotielle asti.

 Taytyy kylla myontaa, etta meikalaista hieman pelotti kavella tuolla yksin. Ja syyna ei todellakaan ollut luonto tai metsanelaimet, vaan pelko siita, etta tormaan johonkin muuhun ihmiseen :D Niin saikyksi sita on tullut asuessaan taalla jatkuvien murhauutisten keskella, etta aloin miettia, ettei kukaan kuulisi, jos joku kimppuuni tuolla hyokkaisi. Mies ehdotti pippurisumutteen hankkimista, mutta taidan kuitenkin menna poluille seuraavan kerran kaverin kanssa.

Mukavaa viikoa kaikille!

2 comments:

Veera A said...

Minun mies on kieltänyt minua menemästä yksin puskiin juoksemaan :). Aluksi naureskelin hänen hätävarjelun liioittelulleen, mutta nykyään olen jo samaa mieltä. Ei tee mieli lähteä yksin metsään tai haikkipoluille, kun koko ajan on vähän orpo fiilis. Mutta kiva, että teillä on tuollainen metsäalue lähellä! Metsässä hermo lepää (siis ainakin jos on kaveri mukana).

Sugar said...

Joo, taisi olla itsellakin vika kerta yksinani heh. Suomessa tykkaan kavella metsassa ihan yksikseni ja nauttia hiljaisuudesta, mutta taalla on tietenkin ihan eri meininki ja rikostilastot. Luontoalue oli kylla tosi kaunis ja niita polkuja on monta eli taytyy kysella kavelyseuraa, kunhan ilmat vahan viilenee.