Q&A: The Giveaway

Thank you again everyone who participated in the giveaway! And thank you for the interesting questions as well! Some of you asked your questions in English and some asked them in Finnish, so I'll be replying in the same language :) Please excuse me for the lack of Scandinavian letters (are they called that?), I can't find my Finnish keyboard again. 

Here are my answers:

Ooh! Pakko osallistua vielä kun kerran ihan ajoissa ehdin tämän huomata! :D Minkälaisia lehtiä luet? Siis jos vaikka hammaslääkärissä odotat vuoroasi, minkälaisen lehden etsisit luettavaksi? (Oletetaan, että jostain syystä Kindle ja puhelin sun muut gadgetit on jäänyt kotiin!) - Essi

Tykkaan edelleen lukea paperilehtia ja minulle tulee kotiin vanhempien kustantamana MeNaiset heh. Aitini tilasi sen minulle, kun muutin takaisin Suomeen, jotta paasisin takaisin mukaan "Suomen kuvioihin". Rapakon takana yksi salaisista paheistani on nimittain People magazine :D Laakarin vastaanotolla yritan olla koskematta lehtiin, call me crazy, mutta jotenkin tuntuu, etta ne ovat popoja taynna.

Millaista on ollut kasvattaa kaksikielistä lasta? Vaikuttaako poikanne ymmärtävän helposti eron kahden kielen välillä? -Jenni

Yllattavan helppoa ja varmasti juuri sen takia, etta asumme Suomessa. Amerikassa asuessani puhuin koko ajan vahingossa englantia pikkumiehelle, koska en ollut vuosiin ajatellut suomeksi. Nyt osaan jo ajatella suomeksi ja siksi suomen kielen puhuminen on taas luontevaa. Pikkumies vaihtaa oma-alotteisesti kielta puhuessaan miehelleni, mika on minusta todella hienoa. Suomen kielen sanavarasto on pikkumiehella kylla talla hetkella englantia laajempi, koska suomea puhutaan kaikkien muiden paitsi Daddyn kanssa.

Missa maassa haluaisit asua jos suomea ja yhdysvaltoja ei voisi valita? -ice princess

Heitanpa tahan sellaisen maan, jossa en ole edes ikina kaynyt, kuin Australia. Syy loytyy yhdesta rakkaimmista ystavistani, joka on harkitsemassa muuttoa sinne amerikkalaisen poikaystavansa luokse.

Mitä kaipaat Amerikasta eniten asuessasi Suomessa - jos ei lasketa perheenjäseniä ? -Leena

Ystavien lisaksi kaipaan autoa ja edullisia hintoja, erityisesti edullisia ravintoloita. Kavimme miehen ja ystavieni kanssa jatkuvasti ulkona syomassa, kaipaan sellaista sosiaalista aspektia elamastani siella.

Puhuuko miehesi suomea lainkaan? Onko hän töissä Suomessa? -M-K

Mies osaa vain muutaman sanan suomea ja han on oppinut ne samaan aikaan lapsemme kanssa :) Aluksi he oppivat samaan tahtiin, mutta nyt pikkumies on mennyt reippaasti miehen ohi sanavaraston laajuudessa! Olen kylla huomannut, etta mies ymmartaa suomen kielta enemman kuin antaa ymmartaa, ehka siksi, etta ei joutuisi  kayttamaan suomea heh. Mieheni on siina mielessa onnekas, etta hanella on vakituinen tyopaikka omalta alaltaan ja heidan toimistonsa tyokieli on englanti.

Asteikolla 1-10, kuinka vahvasti olet(te) juurtuneet "loppuelämäksi" Suomeen? Vai kutkuttaako paluu Atlantin toiselle puolelle paljonkin? -Jenni

Pelkistetysti: mina haluan jaada Suomeen ja mies haluaa palata Yhdysvaltoihin :) Mies on kuitenkin luvannut minulle, etta tana vuonna emme muuta mihinkaan. Ensi vuodesta ei sitten taas ole tietoa, mies on tainnut jo vahan katsella tyopaikkoja rapakon takaa... Olisikohan 5 siis hyva kompromissi tuolla asteikolla?

Mikä on neiti Sokerin lempiruoka ja juoma? Terveisin, Sofia

Tykkaan erilaisista salaateista, erityisesti pidan avocadosta ja kurpitsasta. Olen harmittavan ruokavalio-rajoitteinen, mutta erilaiset veggie-burgerit maistuvat myos. Juomista parhain on raikas vesi :)

Yay, great idea! :) I would like to ask you to name a misconception or prejudice you had about America or Americans before you first lived here. Or has it been too long to remember? :) I'm curious to know not least because you strike me as a very non-prejudiced person. -Pilvi

That is an interesting question! Had to think about it for a while :) I suppose I thought Americans would be somehow more different from us Finns than they were. I was really surprised how similar life was. I really don't know what I was expecting, perhaps something more "dashing" :D I didn't think I'd fit in as well as I did and I certainly never planned to stay more than 4 months. Little did I know :D 

Birthday boy!

Oh wow! What a cool idea! I have a question for you, what inspired you to start writing this blog? Also, is there any special meaning behind the Sugar Antelope name? -Finnbug 

I started writing this blog in 2007 out of boredom. I went home to Finland to work for the summer and didn't have a whole lot else to do there, so I started blogging. I really wish I'd remember why I picked the Sugar Antelope, but I don't. I was and still kinda am really into cute things, so perhaps I just thought (and still do) that the name was cute :)

Thank you again everyone for your interesting questions! If there's anything else you'd like to ask, I'd be happy to try and answer them :) 

Wishing everyone a wonderful weekend!

Sokeriantilooppi osa I

Nyt kun olen saanut tämän suomalaisen näppiksen ajattelin kirjoitella egosentrisesti hieman itsestäni :) Kuten olen profiilikuvauksessani maininnut, tarkoituksena on kirjoittaa observatiivista blogia, ei itsetutkiskelu-blogia. Havainnointejaan ei kuitenkaan voi tehdä täysin objektiivisesti, joten ehkäpä on paikallaan muutama sana taustastani. Blogitarinaa taas löytyypi täältä.

Olen siis syntyjäni suomalainen ja nykyisin myös suomalainen paluumuuttaja, ainakin jonkin aikaa. Ehdin viitisen vuotta asua rapakon takana ja sitä ennen tuli kokeiltua muun muassa Saksassa asumista sekä lyhytaikaista opiskelua Kreikassa. En ole jaksanut kauaa pysyä paikoillani ja Yhdysvalloissakin ehdin asua kahdessa täysin erilaisessa paikassa; toinen oli itärannikolla ja toinen keskilännessä. Matkusteluintoni on perinnöllistä, matkustelimme paljon vanhempieni kanssa ja vietimme muun muassa useat kesät ulkomailla matkailuvaunuillessa. Ei ole hetkeäkään, ettei minulla oli mielessäni jokin matka. Jotenkin sitä aina jaksaa arkea paremmin, kun tietää, että edessä on matkustus jonnekkin mielenkiintoiseen paikkaan ;)

Paitsi matkustusintoinen, olen myös kovin tiedonjanoinen tyyppi. Siitä on todisteena pari korkeakoulututkintoa ja meneillään oleva (hyvin) pitkäaikainen gradun kirjoitusprojekti. Väitöskirjastakin olen haaveillut, vaikken usko, että siihen on ajallisesti/rahallisesti mahdollisuutta. Johtuen tutkinnoistani, olen päässyt työskentelemään hyvin erilaisissa työtehtävissä mm. järjestelmäasiantuntijana ja arkeologina. Tällä hetkellä olen kuitenkin opiskeleva kotiäiti :)

Kyllä, olen äiti. Mikäli ystäviltäni olisi kysytty pari vuotta sitten, etta aionko hankkia lapsia, niin he olisivat varmasti vastanneet jotain tyyliin "ai, missä välissä?". Sattuneista syistä johtuen (hih), minusta kuitenkin tuli äiti ja olen sen rooliin omaksunut helposti. En kuitenkaan ole se pullantuoksuinen kotiäiti, joka essu päällä odottaa miestään kotiin työpäivän päätteeksi; en nimittäin hallitse ruuanlaittoa vähimmässäkään määrin. No, ehkäpä tuo oli hieman liioiteltua, osaan tehdä hyviä kakkuja, smoothieita ja muita jälkkäreita :) Kokkaavan äidin sijaan olen sellainen äiti, joka aikoo opettaa lapselleen paljon elämästä, kulttuureista ja historiasta. Haluan olla sellainen äiti, joka on aina valmiina auttamaan, kuuntelemaan ja neuvomaan lastaan. Toivottavasti olen sellainen äiti, jota voi kunnioittaa, mutta jonka luo voi aina tulla.

Joidenkin mielestä en näytä perinteiseltä äidiltä, koska tykkään laittautua ja ehkä näytänkin aika nuorelta. Paitsi, että olen äiti, olen myös tyttö/nainen ja miestään rakastava vaimo. Rakastan kaikenlaisia kauneustuotteita, kauniita vaatteita, kauniita esineitä ja kauniita maisemia :) En kuitenkaan ole turhamainen tyyppi, päinvastoin, olen (ainakin omasta mielestäni) aika käytännöllinen tyyppi.

Niin tosiaan, olen naimisissakin hih. Tämä on uusin juonenkäänne elämässäni. Ajattelin aina, etten ole naimisiin menevää tyyppi ja aikaisemmat ihmissuhteet ovat ehken kariutuneetkin tähän sitoutumattomuuteeni. Yhdysvalloissa tapasin kuitenkin sellaisen ihmisen, jolle ei voinut sanoa ei. En ole nimittäin koskaan tavannut ketään yhtä epäitsekästä, joustavaa ja ymmärtäväistä ihmistä kuin rakas aviomieheni. Hän jaksaa kuunnella hupsuja juttujani (ja ne todella ovat hupsuja) loputtomiin, ja sietää silloin tällöin hyvinkin stressaantunutta vaimoaan. Osaan nimittäin välillä tehdä kärpäsestä todella ison härkäsen...

Tapasin aviomieheni pari vuotta sitten Yhdysvalloissa, jossa opiskelimme samassa yliopistossa. Lapsen syntymän jälkeen aloimme miettiä tulevaisuuttamme tarkemmin ja päädyimme siihen, että muutamme Suomeen ainakin joksikin aikaa ja menemme naimisiin. Tähän voisin lisätä, että mieheni ei ollut tehnyt eläissään ainuttakaan ulkomaan matkaa, ennenkuin tulimme Suomeen, joten ihailen hänen rohkeuttaan muuttaa tänne! Olemme sopineet, että asumme Suomessa ainakin vuoden, ja sen jälkeen mietimme asiaa uudestaan. Tulevaisuutemme riippuu siitä, löytääkö mieheni mielekästä työtä Suomesta. Tähän mennessä näin onnekkaasti ei ole käynyt.

Hui, kirjoitinpa paljon itsestäni! Täytyy miettiä tuleeko Sokeriantilooppi osa II ollenkaan ;) Sen voisin vielä mainita, että aloitin tämän blogin kirjoittamisen tosiaan vuonna 2007, enkä yhtään muista miksi nimesin sen Sugar Antelopeksi. Nimi on kuitenkin mielestäni hurjan söpö, joten se saa jäädä :)

Recap in English: this was a short story about my life. I apologize that I´m probably not going to translate it in English, you can either use google translator or email me at sugarantelope @ gmail.com.

Edit. Playing archaeologist in Brandon, VT in 2006 :)

Update 11/2011. Meille kävi niin onnekkaasti, että pari päivää täman postauksen jälkeen mies sai töita!! Eli olemme toistaiseksi jäämässä Suomeen, ihanaa! :)

Update 5/2015. Ja nykyaan asumme taas Yhdysvalloissa :) Esittely on hieman vanhentunut eli  gradukin (tai oikeastaan kaksi) valmistui ja nyt on vaitoskirja vuorostaan tyon alla. Ehkapa jossain vaiheessa paivittelen taman ihan ajan kanssa.