Sunday, April 26, 2015

Ulkosuomalaisen kotiaidin pelastus eli MOMS Club

Meikalaisen on pitanyt jo pitkaan kirjoitella aiemmin mainitsemastani MOMS Clubista. Ilman sita meidan elama taalla suburbiassa olisi nimittain tylsaakin tylsempaa :)

Me muutimme siis sellaiseen osavaltioon, josta emme kummatkaan tunteneet etukateen melkein ketaan. Tiesimme vain muutaman ihmisen, jotka asuivat D.Cssa ja Facebookin "friends who live in..."-toiminnolla loysin entisen opiskelijakaverin, joka asui Baltimoren lahella. En tosin muistanut vaihtaneeni montakaan sanaa kyseisen tyypin kanssa, han oli meidan "sororityn" friendship fraternityssa. Hanelta kuitenkin pystyin kysymaan joitakin asioita alueista, mita kannattaa valttaa yms. ja siina mielessa oli hyva, etta han nyt sattui edelleen olemaan fb-ystavieni joukossa :) Myos miehen uuden tyopaikan HR-osasto lahetti meille ehdotuksia siita, mita alueita kannattaisi harkita. Koulupiirien, rikostilastojen ja apartmentratings.comin avulla sitten valitsimme ensimmaisen asuinalueen. Googlen avulla etsin kirjaston, leikkipaikat, tapahtumia yms. kyseisesta kaupungista, kunnes mies sinne muuton jalkeen huomasikin, etta asunto ei ollut sita mita luvattu. 

Edessa oli siis uusi kaupunki ja viela sellainen asuinalue, joka ei ollut kavelymatkan paassa oikein mihinkaan, paitsi pariin puistoon. Jotain oli siis tehtava. Ystavamme Google osasi kertoa, etta kaupungissamme oli MOMS Club ja taman lisaksi asuinalueellamme oli viela oma MOMS Club. Tasta voi paatella, etta meidan communityssa asuu paljon lapsiperheita ja niin onkin. He vain eivat ilmeisesti ulkoile paljoa viikolla, koska lahipuistoissa en paivisin yleensa keneenkaan tormaa. Luultavasti vievat lapsia harrastuksesta toiseen. Clubin aitien mukaan ilmojen lammetessa tamakin asia korjaantuu eli alueen altaat on taynna lapsia, sita odotellessa :)

 Clubin Easter egg hunt Senior Centerissa, elakelaiset olivat piilotelleet lapsille herkkuja

Otin jo Suomesta kasin yhteytta Clubin membership-vastaavaan ja han toivotti meidat tervetulleeksi kerran viikossa jarjestettaviin leikkiryhmatapaamisiin. Clubin vuosimaksukaan ei ollut paha eli $25. Tapaamiset jarjestetaan paikallisessa community centerissa, joka on noin. 35 minuutin kavelymatkan paassa meilta. Ensimmaiseen tapaamiseen kavelimme loskasaassa, mutta siella tutustuimme heti pariin mukavaan aitiin lapsineen, jotka asuivat meita suht lahella ja joilta olemme saaneet huonon saan yllattaessa kyydin leikkiryhmaan. Leikkiryhmassa on usein teemoja eli esimerkiksi talla viikolla juhlistimme Earth Dayta. Yksi aideista oli jarkannyt lapsille recycling-pelin eli lapset erittelivat muovit, pahvit ja alumiinit. Yllattavan hauskaa puuhaa naytti olevan tuo roskien lajittelu :) Lisaksi lapset saivat koristella kukkaruukut ja jokainen halukas sai istuttaa yhden kasvin ruukkuun ja vieda kotiin. Minimies koristeli ruukun Transformers tarroilla ja valitsi jonkun kurpitsalajikkeen, jonka sai ihan itse istuttaa. Lisaksi meille on ollut vierailulla mm. muskariopettaja ja ensiapuohjaaja.

Leikkiryhman lisaksi Clubin ohjelmaan kuuluu vierailuja kerran tai pari viikossa. Esimerkiksi olemme kayneet kirjastossa satutunnilla, vierailleet keramiikkapajassa ja erilaisissa sisaleikkipuistoissa. Naihin osallistumme silloin kun meille joko tarjotaan tai kehtaamme kysya kyytia :) Naihin on yleensa erillinen osallistumismaksu, josta saamme ryhmana alennuksen. Yleensa vierailut ovat $5-10/kerta. 

Kirjaston satutunnilla. 
Satuilun jalkeen kirjastossa oli tarjolla askartelua, josta meidan minimies tykkasi enemman kuin itse satutunnista.

Leikkiryhman ja vierailujen lisaksi Club jarjestaa kerran kuussa Mom's Night Outin. Olen ollut pari kertaa mukana ja nailla kerroilla kavimme omakustanteisesti syomassa ja juomassa yhdessa alueen ravintoloista/pubeista. Aikaisemmin aidit ovat myos esimerkiksi kayneet yhdessa keilaamassa. Ilmeisesti suurin osan aideista ei kuitenkaan ole tallaisen "oman ajan" tarpeessa (meikalainen on!:) tai eivat paase irtautumaan lapsistaan, koska meita on ollut vain 4-6 aitia mukana vaikka Clubiin kuuluu n. 40 aitia. Leikkiryhmassa on yleensa 10-15 aitia lapsineen ja vierailuissa vaihteleva maara osanottajia.

Nebraskassa asuessani kavin yhdessa kansainvalisten aitien ryhman tapaamisissa kerran viikossa, vastaavaa en ole loytanyt taalta. Olenkin kasittaakseni Clubin ainoa ulkomaalaisvahvistus, joskin Clubissa oli aikaisemmin yksi Filippiinilaisaiti, mutta han muutti diplomaattimiehensa kanssa toiseen maahan viime vuonna. Meidan asuinalue ja siksi myos Clubi on aika homogeeninen eli kaikki aidit yhta lukuunottamatta ovat olleet eurooppalaista alkuperaa. Tama on ollut ehka vahan yllattavaa, koska Maryland itsessaan on aika heterogeeninen osavaltio eli puolet asukkaista on non-Hispanic whites. Ehka kyseessa on siis taloudelliset syyt eli kaikki eivat voi tai halua jaada kotiaideiksi. Clubin jaseneksi nimittain hyvaksytaan vain ne, jotka ovat koko- tai puolipaivaisesti kotona tai tekevat toita kotoa kasin. Asuinalueemme sijainnista johtuen suurin osa aideista on joko military moms tai sitten heidan miehensa ovat toissa government-sektorilla. Taitaapa muutama poliitikon vaimokin olla mukana. Toinen juttu mika on pistanyt silmaan on se, etta Nebraskaan verrattuna aitien ikajakauma on Marylandissa erilainen. Eli suurin osa aideista on kolmi- tai nelikymppisia eli hieman vanhempia kuin aidit Nebraskassa. Joka tapauksessa Clubissa on oikein mukavaa porukkaa ja vaikka etukateen vahan pelkasin, etten sovi joukkoon, olen huomannut viihtyvani tapaamisissa oikein hyvin :)

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

No comments: