Voi Baltimore :(

Me asumme noin 30 minuutin ajomatkan paassa Baltimoresta eli emme siis ole missaan mellakoiden polttopisteessa. Eilen kuitenkin seurasimme jarkyttyneina Baltimoren tapahtumia television valityksella ja Baltimoressa asuvien tuttujemme Facebook statuksista. Melkein kaikki basic cable kanavat raportoivat tapahtumista ja normaaleja sarjoja ei naytetty, joten mellakointi kuvilta ja retoriikalta ei voinut valttya.

Yhdysvaltalaiset kanavathan ovat tunnetusti puolueellisia, joten puolueetonta kuvaa tapahtumista ei voi television kautta saada. Naimme kun itaisessa Baltimoressa poltettiin rakenteilla ollut community senior center maan tasalle, kauppoja ryosteltiin, poliisiautoja poltettiin ja rakennuksia tuhottiin. Naimme kun kampaamoyrittajaa haastateltiin sen jalkeen, kun hanen kampaamonsa oli tuhottu. Katsoimme kun mellakoijat hyppivat tuhoamansa poliisiauton paalla ja heittivat poliiseja kivilla. Meille naytettiin siis erittain vahvoja mielikuvia. Taalla meidan communityssa asuu jotenkin kuplassa, etta oli vaikea kasittaa, etta tuollaista tuhoa on niinkin lahella. Osa Baltimoren tutuista paatti lahtea pakoon kodeistaan ja tanaan on Baltimoren koulut ja ainakin osa tyopaikoista suljettu.

Kuvernoori Hogan julisti hatatilan alueelle

Se, mita naemme televisiossa tuskin on kuitenkaan koko totuus. Baltimoressa on varmasti ollut myos rauhallisia mielenosoituksia, ne vaan eivat ole ylittaneet uutiskynnysta, kun tarjolla on paljon paremmin "myyvaa" materiaalia. Vakivallalla paasee paremmin esille.

Vaikka todellakin ymmarran turhautumisen poliisin kayttamaan vakivaltaan, en silti voi ymmartaa miten ryostely ja yhteisten tilojen tuhoaminen auttaa kenenkaan asiaa. Tanaan aamulla naimme lohduttomia kuvia tuhotuista osista Baltimorea. Jo valmiiksi koyhat alueet ovat nyt entista koyhempia. Seuraavan viikon ajan Baltimoressa on curfew eli klo 22-5 on ulkona liikkumista valtettava ja National Guard valvoo levottomampia alueita. 

Minulla ei ole mitaan ratkaisua Baltimoren ongelmiin. Eriarvoisuutta on ollut koko Yhdysvalloissa sen koko lyhyehkon historian ajan ja siihen tuleekin puuttua. Kuulun kuitenkin niihin naiiveiksi syytettyihin ihmisiin, jotka uskovat rauhanomaisiin keinoihin. Uskon, etta vakivalta synnyttaa vain lisaa vakivaltaa.

Random Tuesdays 04/28/2015

Spring Parade after party in Central Maryland, 2015

Ulkosuomalaisen kotiaidin pelastus eli MOMS Club

Meikalaisen on pitanyt jo pitkaan kirjoitella aiemmin mainitsemastani MOMS Clubista. Ilman sita meidan elama taalla suburbiassa olisi nimittain tylsaakin tylsempaa :)

Me muutimme siis sellaiseen osavaltioon, josta emme kummatkaan tunteneet etukateen melkein ketaan. Tiesimme vain muutaman ihmisen, jotka asuivat D.Cssa ja Facebookin "friends who live in..."-toiminnolla loysin entisen opiskelijakaverin, joka asui Baltimoren lahella. En tosin muistanut vaihtaneeni montakaan sanaa kyseisen tyypin kanssa, han oli meidan "sororityn" friendship fraternityssa. Hanelta kuitenkin pystyin kysymaan joitakin asioita alueista, mita kannattaa valttaa yms. ja siina mielessa oli hyva, etta han nyt sattui edelleen olemaan fb-ystavieni joukossa :) Myos miehen uuden tyopaikan HR-osasto lahetti meille ehdotuksia siita, mita alueita kannattaisi harkita. Koulupiirien, rikostilastojen ja apartmentratings.comin avulla sitten valitsimme ensimmaisen asuinalueen. Googlen avulla etsin kirjaston, leikkipaikat, tapahtumia yms. kyseisesta kaupungista, kunnes mies sinne muuton jalkeen huomasikin, etta asunto ei ollut sita mita luvattu. 

Edessa oli siis uusi kaupunki ja viela sellainen asuinalue, joka ei ollut kavelymatkan paassa oikein mihinkaan, paitsi pariin puistoon. Jotain oli siis tehtava. Ystavamme Google osasi kertoa, etta kaupungissamme oli MOMS Club ja taman lisaksi asuinalueellamme oli viela oma MOMS Club. Tasta voi paatella, etta meidan communityssa asuu paljon lapsiperheita ja niin onkin. He vain eivat ilmeisesti ulkoile paljoa viikolla, koska lahipuistoissa en paivisin yleensa keneenkaan tormaa. Luultavasti vievat lapsia harrastuksesta toiseen. Clubin aitien mukaan ilmojen lammetessa tamakin asia korjaantuu eli alueen altaat on taynna lapsia, sita odotellessa :)

 Clubin Easter egg hunt Senior Centerissa, elakelaiset olivat piilotelleet lapsille herkkuja

Otin jo Suomesta kasin yhteytta Clubin membership-vastaavaan ja han toivotti meidat tervetulleeksi kerran viikossa jarjestettaviin leikkiryhmatapaamisiin. Clubin vuosimaksukaan ei ollut paha eli $25. Tapaamiset jarjestetaan paikallisessa community centerissa, joka on noin. 35 minuutin kavelymatkan paassa meilta. Ensimmaiseen tapaamiseen kavelimme loskasaassa, mutta siella tutustuimme heti pariin mukavaan aitiin lapsineen, jotka asuivat meita suht lahella ja joilta olemme saaneet huonon saan yllattaessa kyydin leikkiryhmaan. Leikkiryhmassa on usein teemoja eli esimerkiksi talla viikolla juhlistimme Earth Dayta. Yksi aideista oli jarkannyt lapsille recycling-pelin eli lapset erittelivat muovit, pahvit ja alumiinit. Yllattavan hauskaa puuhaa naytti olevan tuo roskien lajittelu :) Lisaksi lapset saivat koristella kukkaruukut ja jokainen halukas sai istuttaa yhden kasvin ruukkuun ja vieda kotiin. Minimies koristeli ruukun Transformers tarroilla ja valitsi jonkun kurpitsalajikkeen, jonka sai ihan itse istuttaa. Lisaksi meille on ollut vierailulla mm. muskariopettaja ja ensiapuohjaaja.

Leikkiryhman lisaksi Clubin ohjelmaan kuuluu vierailuja kerran tai pari viikossa. Esimerkiksi olemme kayneet kirjastossa satutunnilla, vierailleet keramiikkapajassa ja erilaisissa sisaleikkipuistoissa. Naihin osallistumme silloin kun meille joko tarjotaan tai kehtaamme kysya kyytia :) Naihin on yleensa erillinen osallistumismaksu, josta saamme ryhmana alennuksen. Yleensa vierailut ovat $5-10/kerta. 

Kirjaston satutunnilla. 

Satuilun jalkeen kirjastossa oli tarjolla askartelua, josta meidan minimies tykkasi enemman kuin itse satutunnista.

Leikkiryhman ja vierailujen lisaksi Club jarjestaa kerran kuussa Mom's Night Outin. Olen ollut pari kertaa mukana ja nailla kerroilla kavimme omakustanteisesti syomassa ja juomassa yhdessa alueen ravintoloista/pubeista. Aikaisemmin aidit ovat myos esimerkiksi kayneet yhdessa keilaamassa. Ilmeisesti suurin osan aideista ei kuitenkaan ole tallaisen "oman ajan" tarpeessa (meikalainen on!:) tai eivat paase irtautumaan lapsistaan, koska meita on ollut vain 4-6 aitia mukana vaikka Clubiin kuuluu n. 40 aitia. Leikkiryhmassa on yleensa 10-15 aitia lapsineen ja vierailuissa vaihteleva maara osanottajia.

Nebraskassa asuessani kavin yhdessa kansainvalisten aitien ryhman tapaamisissa kerran viikossa, vastaavaa en ole loytanyt taalta. Olenkin kasittaakseni Clubin ainoa ulkomaalaisvahvistus, joskin Clubissa oli aikaisemmin yksi Filippiinilaisaiti, mutta han muutti diplomaattimiehensa kanssa toiseen maahan viime vuonna. Meidan asuinalue ja siksi myos Clubi on aika homogeeninen eli kaikki aidit yhta lukuunottamatta ovat olleet eurooppalaista alkuperaa. Tama on ollut ehka vahan yllattavaa, koska Maryland itsessaan on aika heterogeeninen osavaltio eli puolet asukkaista on non-Hispanic whites. Ehka kyseessa on siis taloudelliset syyt eli kaikki eivat voi tai halua jaada kotiaideiksi. Clubin jaseneksi nimittain hyvaksytaan vain ne, jotka ovat koko- tai puolipaivaisesti kotona tai tekevat toita kotoa kasin. Asuinalueemme sijainnista johtuen suurin osa aideista on joko military moms tai sitten heidan miehensa ovat toissa government-sektorilla. Taitaapa muutama poliitikon vaimokin olla mukana. Toinen juttu mika on pistanyt silmaan on se, etta Nebraskaan verrattuna aitien ikajakauma on Marylandissa erilainen. Eli suurin osa aideista on kolmi- tai nelikymppisia eli hieman vanhempia kuin aidit Nebraskassa. Joka tapauksessa Clubissa on oikein mukavaa porukkaa ja vaikka etukateen vahan pelkasin, etten sovi joukkoon, olen huomannut viihtyvani tapaamisissa oikein hyvin :)

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Random Tuesdays 04/21/2015

Springtime in Central Maryland,  2015

Random Tuesdays 04/14/2015

Embassy Row in Washington DC, 2015

Koulun loppua ja alkua

Blogissa on tullutkin jonkin verran kirjoitettua opiskeluistani. Olen opiskellut paljon, joidenkin mielesta ehka liiankin paljon. En varmasti olisi opiskellut useampaa tutkintoa, jos olisin joutunut ottamaan opintolainaa maksaakseni ne. Olemme miehen kanssa muihin amerikkalaisiin perheisiin verrattuna siina onnellisessa asemassa, etta meilla on vain yhden henkilon opintolainat maksettavana. 

Mies nimittain joutui aikoinaan ottamaan sievoisen summan lainaa, etta sai opiskeltua itselleen kandidaatin tutkinnon. Painvastoin kuin jotkut tuttavistani ovat luulleet uskallan sanoa, etta suurimmalla osalla amerikkalaisista vanhemmista ei ole mahdollisuutta saastaa niin paljon rahaa, etta voisivat maksaa lastensa high schoolin jalkeiset opinnot. Mieheni vanhemmat olivat saastaneet rahaa, mutta ne rahat oli pakko kayttaa sairaalamaksuihin kun yksi perheenjasen sairastui syopaan. Tiedan siis todella olevani etuoikeutettu, etta olen saanut opiskella paljon ilman lainataakkaa.

Olen siis valmistunut kaksi kertaa kandidaatiksi ja yhden kerran maisteriksi. Nyt alkaa olla toinen maisterin tutkintokin pulkassa eli olen vihdoin ja viimein palauttanut MBA-lopputyoni tarkastettavaksi, vain vuoden myohassa heh. Lopputyo oli pitkaan lahes valmis, mutta en vain ehtinyt keskittya siihen ennen kuin muutimme Marylandiin. Kesakuussa siis saan uuden Master tittelin ja nyt voin alkaa keskittya vaitoskirjan kirjoittamiseen :)

Siina missa meikalaisella loppui yksi koulu, minimiehella alkaa ensimmainen. Kavimme nimittain talla viikolla ilmoittautumassa Elementary Schooliin (ES), hui! Tuntuu kylla jotenkin liian aikaiselta tama koulu-uran aloittaminen 5-vuotiaana, varsinkin kun se alkaa heti taysilla paivilla. Toisin kuin joissain muissa osavaltioissa, Marylandin Kindergarten-luokissa istutaan heti jo koko paiva. 

Elementary schooliin ilmoittautuminen taalla hoidetaan menemalla omalle asuinalueelle maarattyyn kouluun. Oman koulun loytaminen olikin ensimmainen askel, silla leasing toimistosta oli kerrottu meille ihan eri koulu kuin se koulu minka alueeseen todellisuudessa kuulumme. Ei kylla yhtaan yllattanyt, etta saimme leasing toimistosta taas vaaraa tietoa. Luulinkin siis ensimmaiset viikot taalla asuessani, etta minimies menee toiseen elementary schooliin. Moms clubin aitien kanssa puhuttuani selvisi, etta meidan alueella on kolme ES-koulua ja asumme niiden "feeding zonien" kulmassa. Eli jos asuisimme n. 500m pohjoiseen kuuluisimme toiseen zoneen ja jos asuisimme n. 500m lanteen kuuluisimme kolmanteen zoneen. Onneksi netissa oli kartta, josta pystyi tarkistamaan mihin kouluun kuuluimme. Zone-rajoja ei todellakaan ole piirretty pitkien viivottimien kanssa :D

Ilmoittautumisesta oli vaikea loytaa tietoa, mutta loysin countyn nettisivuilta tiedon mina paivana ilmoittautuminen alkaa ja, etta ES office on auki klo 9-3.30 asti. Koska meilla ei ole paivisin autoa, lahdimme siis kavelemaan ensimmaisena ilmoittautumispaivana koululle. Matkalla alkoi tietenkin sataa ja perilla huomasimme koulun ovessa lapun, etta ilmoittautuminen on klo 9am-2pm ja klo oli 2.20pm. Aaargh. Onneksi menin kuitenkin sisalle kysymaan asiasta ja varmaan toimistosihteeri saali meita sateessa kastuneita sen verran, etta saimme kuitenkin ilmoittautua, huh.

Ilmoittautumista varten meilla piti olla minimiehen syntymatodistus tai passi (meilla oli jalkimmainen), paikallisen laakarin allekirjoittama rokotustodistus ja todisteet siita, etta asumme tahan kouluun kuuluvalla zonella. Rokotustodistuksen olin onneksi tajunnut hankkia etukateen jalleen kerran kiitos Moms clubin aitien neuvojen. Ilman rokotuksia ei nimittain paase oppilaaksi julkiseen kouluun Marylandissa. Rokotteet annetaan ilmaiseksi niille, joilla ei ole varaa maksaa niista ja rokote-vastaiset vanhemmat ilmeisesti laittavat lapsensa yksityiskouluihin tai kotikouluttavat heidat. En tieda tekevatko koulut poikkeuksia niiden lasten kohdalla, joita ei voida laaketieteellisista syista rokottaa. Rokotuksia ainakin vaadittiin enemman kuin Suomessa, koska minimies-raasu sai nelja lisarokotusta laakarisemalla. Todistukseksi asuinpaikoista taas kelpasivat vuokrasopimus tai asuntolainapaperit seka viimeisin sahko- tms. utility lasku. Lisaksi toimistosihteeri tarkisti minun henkilollisyyteni Suomen passista.

Naiden dokumenttien lisaksi piti tayttaa myos pari kaavaketta, jotka olin reippaana tyttona taytellyt ja tulostanut etukateen netista. Taman olin tehnyt koneella sen takia, ettei esimerkiksi nimien kirjoitusasusta jaa epaselvyytta kasialan takia. Yksi kaavakkeista kyseli oppilaan kotikielta (home language survey). Koska taytin kaavakkeeseen minimiehen olevan kaksikielinen paasee/joutuu han ESL-testaukseen, kun koulu on alkanut. Mielenkiinnolla odotan mita ESL opettaja sanoo meidan minimiehen kielitaidosta :) Nyt minimies on siis ilmoitettu koulu-uralle ja jaamme odottelemaan ensi kuussa olevaa orientaatiopaivaa, jolloin tutustumme kouluun. Jannaa!

Aurinkoista ja mukavaa viikonloppua kaikille!

Random Tuesdays 04/07/2015

Spring in Central Maryland, 2015

Drive-By Photography: Washington D.C

Ehka osa teista on jo Random Tuesdays-kuvista huomannutkin, etta nappailen aika paljon kannykkakuvia auton ikkunan lapi. Meilla ei harmittavasti ole useinkaan aikaa pysahtya ihastelemaan kauniita maisemia, joten kuvailen sen minka voin. Mies kertoi minulle, etta tallaiselle kuvaamiselle on ihan oma terminsakin eli drive-by photography. Meikalaisen drive-by photography on tosin aika kaukana muiden hifistelyista eli tyypit esimerkiksi kiinnittavat kameroita konepeltiin tms. Minulla siis on vaan Blackberryn tai Samsungin kannykka :)

Tassa ensimmainen satsi drive-by photographya eli Washington D.C. Talla reissulla kavimme Air and Space museosta, josta on sitten vahan parempia kuvia tulossa myohemmin, mutta tassapa nyt naita autokuvia :)

Mukavaa Paasiaista/Spring breakia kaikille! :)