Mista oli meidan joululoma tehty...no hullusta roadtripista Nebraskaan :D
Meidan oli tosiaan tarkoitus viettaa joululoma Martiniquen saarella, vaan toisin kavi. Meikalaisen korva puhkesi Thanksgivingina ja repeama tarykalvossa oli laakarin mukaan suurehko. Siispa sain lentokiellon ja joululomasuunnitelmat meni uusiksi. Koska emme olleet perheena kayneet Nebraskassa neljaan vuoteen, paatimme lahtea sinne autolla. Edessa oli siis yhteensa yli 20 tuntia ajamista yhteen suuntaan seitseman osavaltion lapi, jonka jaksotimme menomatkalla kahteen paivaan ja paluumatkalla kolmeen, koska kaksi paivaa osoittautui todella rankaksi. Parhaan matkustajan palkinnon saa muuten meidan minimies! Pikkutyyppi on kylla niin loistava matkakaveri, parempaa ei voisi toivoa!
Matka alkoi siis Marylandista ja ensimmaisena vuorossa oli Pennsylvania
Suurinosa ajomatkasta oli tamannakoista eli tasaista. Kuvassa nakyy meikalaisen iloksi pari tuulimyllya. Ensimmaisen yon vietimme Ohiossa, Toledon lahistolla.
Kakkospaivana ajoimme ihan perille asti, tassa ohitamme osavaltiorajan Iowaan.
Jouduimme ajamaan myos iltaisin ja oisin ja olimmekin perilla puolenyon jalkeen Nebraskassa.
Miehen isovanhempien periamerikkalainen koti, ainoastaan kuusi on ei-tyypillisesti pieni :)
Isovanhempien takapihaa. Nebraskassa oli ihan kunnon talvi, mika ilahdutti minimiesta kovasti. Han oli kotona surrut, etta "Christmas is cancelled" koska Marylandissa ei ollut lunta.
Vietimme suurimman osan lomastamme Custer Countyssa miehen isovanhempien luona. Kuvassa tyypillinen nebraskalaisen pikkukaupungin maamerkki eli grain elevator (viljahissi?)
Lisaa tyypillista maisemaa :)
Junilla on Nebraskan historiassa suuri merkitys, tassa nykyajan junaliikennetta eli BNSF tavarajuna
Lisaa tyypillista maisemaa eli lihakarjaa, koska "The Beef State" :)
Vietimme aikaa myos miehen toisten isovanhempien luona, tassa heidan kylansa keskustaa
Miehen pikkuserkun talon takana oli kylan "joulumaa" :)
Taloa kiertaa reitti, jota voi seurailla
Joulumaa on lokakuusta tammikuuhun auki kaikille, sahkolasku on varmaan aika kivan kokoinen :)
Lisaa tyypillista nebraskalaista maisemaa eli maissipellot talvella.
Tuli myos kaytya hautausmaalla, josta otin useammankin kuvan.
Nebraskalainen rush hour...
...eli jouduimme etsimaan toisen ajoreitin :)
Modernit cowboyt toissa monkijoillaan
Downtown Broken Bow
Kavimme myos Custer County Museumissa...
...jossa on paljon ihanaa tavaraa, seka mielenkiintoinen arkisto.
Sielta loytyi myos esimerkiksi arkistokansio miehen suvusta :)
Broken Bown keskuspuisto
Lisaa Broken Bown keskustaa
Kavimme myos anoppilassa, mutta olin niin kovassa kuumeessa, etten jaksanut tehda siella muuta kuin nukkua.
Paluumatkalla Iowassa
Paluumatkan tosiaan rytmitimme valjemmin eli vietimme ensimmaisen yon Williamsburg, Iowa ja toisen yon Cleveland, Ohion ulkopuolella. Clevelandista ei tullut otettua harmittavasti kuvaa, koska silla on henkilokohtainen merkitys itselleni. Isoisoisani on syntynyt siella :)
Kuvaa loppumatkasta, Pennsylvania Turnpike.
Oli tosiaan raskas reissu ja meikalainen sairastui siella viela pahemmin. Mutta oli ihanaa nahda miehen isovanhempia ja myos Nebraskaa. Toivottavasti paasemme uudestaan kaymaan kevaalla, jotta saisin kauniimpia kuvia kauniista Nebraskasta!
Mukavaa viikonloppua kaikille!
4 comments:
No huh mikä reissu :) puhutko muuten suomea teidän pojan kanssa? hän on siis ihan kaksikielinen, eikö?
Joo, ensi jouluna ehka jotain muuta :D Meidan minimies on tosiaan kaksikielinen eli ollaan alusta asti puhuttu omia kieliamme hanelle. Englanti on tietenkin vahvempi, kun sita kuulee enemman, mutta kylla se suomikin sujuu ihan hyvin. Onneksi DCssa on Suomikoulu niin suomea kuulee myos muilta kuin pelkastaan meikalaiselta ja skypen kautta :)
No kertyipä teillä ajokilometrejä! Muutamat kaverit ajoi New Hampshiresta Kaliforniaan vajaassa neljässä päivässä, mikä oli minusta kunnioitettava suoritus. Mutta eihän se ollut paljoakaan pidempi: "vain" 3100 mailia :). Aika sissejä olette!
Ihana tuo Nebraskan rush hour -kuva :D. Siellä on aika rento meininki!
Joo, kaikkeen sitä vapaaehtoisesti ryhtyykin :D Vaikka matka oli raskas, niin meni kuitenkin paremmin kuin odotin. Varsinkin meidän minimies tosiaan ansaitsee isot aplodit, 5 vuotias jaksoi paremmin kun 30-kymppinen :D
Nebraskassa on meno tosiaan leppoisampaa, DCn kiireet tuntui niin kaukaisilta.
Post a Comment