Olemme olleet nyt muutaman paivan perilla uudessa kodissamme Marylandissa. Rahti ei valitettavasti vielakaan ole saapunut perille, joten olemme nukkuneet ilmapatjasangylla tyhjassa asunnossa. Minimiehelle ostimme sohvatuolin, jonka voi muuntaa vierassangyksi, joten hanella on ollut hieman paremmat oltavat :) Asunnossa ei siis ole viela paljoa nayttamista, joten tassa muutamia kuvia asuinalueeltamme.
Nakymaa parvekkeelta, kuvassa viereinen 55+ adult community eli asumme todella happening alueella :D
Kerrostaloasuminen vaatii viela hieman totuttelua varsinkin meidan minimiehelta, koska alakerran mummeli on ehtinyt jo kertaalleen kayda nyyhkimassa meidan metelointia heh. Emme ole mielestani pitaneet mitenkaan erityisen kovaa aanta, mutta rakentamisen laatu on tietenkin taalla hieman erilaista...
Laheinen community playground, jossa emme ole viela tahan mennessa tavanneet yhtaan muita lapsia :(
Itseasiassa emme ole nahneet ketaan muita lapsia missaan, ainoastaan elakelaisia ulkoiluttamassa koiriaan. Ehka kun ilmat lampenevat, uskaltautuvat muutkin vanhemmat ulos?
Lapsellisen seuran puutteessa olemme kayneet kavelemassa laheisessa metsikossa kerailemassa tammenterhoja
Melkein jokaisella korttelilla on taalla geneerinen nimi kuten Green Meadows
Kyseessa on uudehko asuinalue, joten kaikki talot ovat vahan samannakoisia
Suuri osa on townhouse-tyylisia taloja
Toinen lahella oleva leikkipaikka on ollut yhta tyhjillaan
Kyseessa on isompi community park, jossa on pari football ja baseball kenttaa
Taustalla nakyy se 55+ community, joka meidan parvekkeeltakin nakyy :)
Pieni mies ihmettelee isoa kenttaa. Onneksi taalla sentaan saa juosta niin paljon kun haluaa, ilman etta mummeli tulee koputtelemaan ovelle :)
Lisaa community park-maisemaa
Jaatynyt baseball field
Aika tylsan nakoistahan taalla on tahan aikaan vuodesta. Toivottavasti kevaammalla saamme vahan lisaa varia. Ja toivottavasti loydamme pian kavereita, koska kahdestaan hengailu alkaa kayda hieman pitkaveteiseksi :)
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
6 comments:
Kivalta näyttää! Vaikka toki talviselta ja hiljaiselta. Toivotaan, että lämpimämpi sää kevään mittaan tuo muutkin lapset ulos leikkimään. Vai löytyisikö teille jotain muskarityyppistä ohjelmaa tai muuta äiti-lapsi-kerhoilua?
Tsemppiä uuteen arkeen ja ympäristöön!
Tervetuloa tänne mantereelle ja tsemppiä - sitten kun on ne omat tavarat ympärillä, monet jutut ovat valoisampia.
:)
Tosi mielenkiintoista nähdä millaiselta siellä teidän uudessa ympäristössä näyttää! Laita sitten uusi satsi samoista paikoista kun on lämmintä! :)
Toivottavasti seuraa löytyy pian!
Kata: Juu, toivomme kovasti, etta muutkin tulevat pian ulkoilemaan. Talla alueella ei valitettavasti ole oikein mitaan muuta, paitsi asuintaloja. Puolen tunnin kavelymatkan paassa on community center, jossa ilmeisesti on playgroup kerran viikossa. Kokeilemme huomenna, josko jaksamme kavella sinne asti. Autoahan meilla ei harmittavasti paivasaikaan ole kaytossa :(
Leena: Kiitoksia! Rahti saapuikin sopivasti pari paivaa sitten eli nyt ollaan pahvilaatikoiden keskella :D Osa on jo purettu, mutta kylla tassa varmaan menee kauan, ennenkuin saadaan joku jarjestys aikaan :)
Eveliina: Joo, yritan ehdottomasti muistaa laittaa kuvia samoista paikoista vahan paremmalla saalla :) Taalla on pari eri uima-allasta, joista nyt en ottanut kuvia, kun olivat peitettyina eli luulen, etta viimeistaan sitten kun ne avataan, niin lapsellista seuraakin loytyy enemman :)
Kotoisa olo tuli noita taloja katsoessa, suosituinta amerikkalaista tyyliä, tuntuu. :) Minulle alkuaika oli jännää, onnellista, mutta samalla ahdistavaa ja voimia vievää monine ristiriitaisine kokemuksineen ja tuntemuksineen. Harmittaa teidän puolesta, että kävelymatkan päästä ei löydy paljoa, itselle kun oli "pelastus" kuskata miestä töihin ja siten saada alusta asti enemmän liikkukmavaraa.
Jaksamista sopeutumiseen ja iloa eloon!
Pilvi, aika tusinatavaraa taitavat nama talot kylla olla, asuimme Nebraskassa muutaman kuukauden melkein samanakoisessa talossa :)
Tosiaan, itseakin harmittaa ja ahdistaa kovasti tama "jumissa" olo :( Se ensimmainen asunto, josta mies muutti heti pois, valikoitui aikoinaan nimenomaan sen mukaan, etta sielta paasi kavelemalla kirjastoon, leikkipuistoon, kauppoihin yms. Taalta uudesta paikasta ei paase oikein mihinkaan ja kestaa tosiaan 35 minuuttia kavella community centeriin :( Ehkapa tahankin tottuu :)
Post a Comment